maanantai 9. tammikuuta 2012

Hyvää uuden vuoden alkua!

Vuoden 2011 loppu hujahti ihan huomaamatta, joten viimeistään nyt on aika ryhdistäytyä tämän blogin päivittämisessä. Muutenkin IRTI-nykytanssiteos on taas viime viikkoina ollut mielessä videon katselun ja kiertuesuunnitelmien merkeissä. Pääsimme myös lämmittämään teosta uudelleen harjoitellessamme Katjan ja Maijan kanssa kymmenen minuutin osiota teoksesta Paviljongissa viikko marraskuussa olleelle keikalle. Palaan nyt muutaman ajatuksen kera työskentelyprosessiimme IRTI-nykytanssiteoksen parissa.

Parasta ja samalla haastavinta projektissa oli iso työryhmä; ihania tyyppejä joiden kanssa on helppo työskennellä ja ideoita riitti. Kollektiivisesti teosta toteuttaessa haasteena on kuitenkin vastuun jakaminen. Suurin kysymys on, että kuka ottaa kokonaisuudesta vastuun? Kuka ohjaa sitä siihen suuntaan, johon haluamme? Miten saamme ajatuksemme teoksen takana välitettyä yleisöön asti ilman että tarvitsee tyytyä kliseisiin tai teatterillisiin ratkaisuihin, jos se ei ole tavoite? Ja miten löydämme työryhmän kesken yhtenäisen näkemyksen siitä mikä tämä suunta on?

Meidän työryhmässä tämä haaste kohdattiin keskustelemalla ja pohtimalla; harjoitusprosessin aikana käytimme mielestäni paljon aikaa kokonaisrakenteen ja merkityksien miettimiseen. Ehkäpä tämä oli yksi syy miksi yhdeksän tunnin harjoitukset eivät tuntuneet ylivoimaisilta. Päinvastoin tieto siitä, että aikaa on paljon, ainakin päivän sisällä mitattuna, rauhoitti minua keskittymään olennaiseen.

Nautin ehkä eniten siitä vaiheesta, kun kohtaukset alkoivat hahmottua ja pääsi tekemään materiaaleja läpi, läpi ja läpi. Teoksessa kaikki viisi tanssijaa sai tanssia ja liikkua, se oli mahtavaa! Tanssjana nautin liikkeestä, sen kehittämisestä ja siitä paljon puhutusta flow-tunteesta. Hienoja hetkiä löysimme ryhmänä, kun kaikki liikkuivat samalla sisäisellä rytmillä toistojen ansiosta.

Päällimäisinä ajatuksina näin neljän kuukauden jälkeen minulla ovat helpotus ja tyytyväisyys siitä, että toteutimme projektin onnistuneesti sekä ikävä työryhmää, kesää ja hyvää tekemisen meininkiä.

Syksyni kului pitkälti ikäihmisille suunnatun Teräsmummo -teoksen harjoituksissa. Ensi-ilta tällä teoksella oli marraskuun loppupuolella Nikolainsalissa, Jyväskylässä. Täällä Tampereella olen viettänyt päiväni Leipää ja sirkushuveja -teoksen harjoituksissa, joka kantaesitetään 20.01.2012 Hällä-näyttämöllä. (lisätietoja: http://www.sisasuomentanssi.fi/pirkanmaa/tapahtumat/kuukaudet/tammikuu/leipaa-ja-sirkushuveja-2/)  Marraskuu kului ikävästi sairaslomalla keuhkokuumetta vastaan taistellen ja siitä kuntoutuen. Nyt olen kuitenkin taas mukana kuvioissa; palaveerasin äskettäin Keski-Suomen tanssin keskuksella vuoden 2012 suunnitelmista ja voin paljastaa, että hyvältä näyttää. Keikkaa järjestellään kovasti ja uuttakin tuotantoa olisi luvassa... Siitä lisää myöhemmin, kun asiat varmistuvat.

Hyvää uuden vuoden alkua kaikille lukijoillemme; vuodelle 2012 toivon mielenkiintoisia kohtaamisia, liikettä sekä iloista ja vastaanottavaista mieltä! 

-Elsa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti