perjantai 5. elokuuta 2011

Liike irti laitureista - Keskisuomalaisen kritiikki

Keskisuomalaisen krittiikki perjantain 5.8.2011 lehdessä (http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/tanssi/liike-irti-laitureista/692213)


Liike irti laitureista


Kuva: Johanna Muhonen
REIJA PALTTALA  
NOLLAPISTE-KOLLEKTIIVI Irti
Tanssisali Lutakossa 3.8.2011

Lutakon tanssisali sai uuden päivityksen, kun Nollapiste-kollektiivi toi Irti-teoksensa yleisön nähtäville. Nuorten ammattitanssijoiden ryhmä korostaa yhteisöllisyyttä tekemisensä perustana. Vaikka yhteisöllisyys onkin viime aikoina ollut tanssin kentällä paljon esillä, valottavat uudet tekijät jo omalla olemuksellaan siitä uusia puolia.
Esitys sekä alkoi että loppui vaivihkaa - kuin sulautuen ympäristöön. Tämä näkyi myös lavastuksen, pukujen ja äänimaailman toteutuksessa. Lutakon rannat ja rakennuksen rytmikäs perinne toivat mukanaan veden, jään, ilman ja betoniseinien sykkeen. Laudoista tehdyt korokkeet, joiden päällä ja vieressä tanssijat liikkuivat, muuntuivat niin laiturien kuin aitojenkin kaltaisiksi.
Laitureista tuli seisakkeita, joista lähdettiin ja joihin palattiin, uusin liikkein, ikään kuin uudessa tilassa. Lattialle valoin piirtyvä, valkoisella rajattu ja pian rajattoman siniseksi värjäytyvä kenttä muodosti näille laitureille vastapoolin. Viitteellisellä kentällä tanssijan liikkeet koostivat vaikutelmaa ensiaskelista ja opettelusta. Tarkoituksellinen haparoivuus loi muistumia lastenelokuvan bambiin, joka jäälle jouduttuaan lipsuu liukkaalla pinnalla vielä harjaantumattomine jalkoineen. Taustan äänimaailman ivanauru toi esiin itsen ja muiden välisen rajan ja hyväksytyksi tulemisen hankaluuden.
Liikekielestä löytyi moniaalle assosioivaa materiaalia. Muunmuassa peili-leikkiä muistuttava liikekieli kytkeytyi samanaikaisesti mallimaailman catwalkeihin: milloin joku kääntyy ja näkee minut, kuka olen muille?
Tanssijoiden pyörähdykset kehon akselin ympäri niin lattiatasossa kuin ylempänäkin olivat oiva repertuaari spiraaliliikkeitä, joissa kehon tuki oli tanssijoilla hyvin hallussa. Kaiken kaikkiaan liikkeitä luonnehti flow, kehonkäytön ilmava keveys. Liikkeen ja taukojen tehokkaampi rytmitys olisi kuitenkin antanut koreografiseen kokonaisuuteen enemmän dynaamista vaihtelua.
Esityksen loppuasetelma oli koskettava. Kun yleisön joukosta juuri noudetut ex tempore -esiintyjät jäivät salin valojen hämärtyessä korokkeille yksinään seisomaan, valitut saivat kokea lavalla itsenään olemisen tunteen. Katsojilla oli puolestaan mahdollisuus myötäelää se, mitä yleensä tilaan ja muiden yhteyteen asettuminen herättää ja luo.
Koreografia ja tanssi: Elsa Heikkilä, Malwiina Heikkilä, Emmi Hyvönen, Maija Nikkanen, Katja Sallinen. Sävellys ja äänisuunnittelu: Jan-Mikael Träskelin. Valosuunnittelu: Ville Finnilä. Valo- ja ääniajo: Essi Heinonen. Puvut: Hanna Jaakola.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti